Ensimmäinen takaisku

Tulihan se sieltä vihdoin, ensimmäinen "ei niin kuin kuvittelimme" -tilanne. Tai oikeastaan kaksi.

Kunta kävi laittamassa korot eilen (kyllä, parin tunnin varoitusajalla, siitä iso hatunnosto kunnalle, joissain kunnissa kun odotusaika on jopa viikkoja), ja kaivuri pääsi muokkaamaan maata. Päivän lopputulema oli seuraava:

Takaisku nro 1:
Räjäyttää pitääkin enemmän kuin ensimmäinen arvio antoi odottaa. Tämä ei vielä nostanut stressikäyrää, sillä itse räjäyttäminen ei ole ihan kamalan kallista, ja me kun voimme käyttää murskeen täyttömaana, ei poisvientikulujakaan synny.

Takaisku nro 2:
Terassin ja pihan suunnitelmat menevät uusiksi. Ihan todella uusiksi.

Suunnitelmissamme nimittäin oli, että terassi on maan tasalla, siitä laskeudutaan muutamalla portaalla kukka- ym. istutuspihalle, josta päästään parilla portaalla ns. pelailupihalle. Jälkimmäiseen oli ajateltu pojille trampoliinia, futismaalia ja mitä nyt lapset kavereineen pelailuun ja leikkeihin tarvitsevatkaan. Vaan kun ei niin ei. Eilinen osoittikin, että terassi pitää nostaa pilarien päälle, rajata kaiteella, ja alapiha jää suhteellisen jyrkästi laskevaksi rinnepihaksi. Siinä ei paljon palloa potkita. Tai olisi alkuperäinenkin suunnitelma mahdollista toteuttaa, mutta se vaatisi sekä maan pois viemistä että valtavaa määrää täyttömaata, mikä ei taida ihan istua budjettiimme.

Harmittaa.

Mutta etsitäänpä ne positiiviset asiat tilanteesta. Terassin alle saamme hyvää säilytystilaa, jonka pelkäsimme jo loppuvan kesken. Mitäpä pihapelien ja kaiteen peittämän maiseman menetys haittaisi, kun lumikolat, lapiot ja muut sään kestävät tarvikkeet saavat arvoisensa säilytyspaikan.

Eiköhän tämäkin vielä iloksi muutu :)