maanantai 24. maaliskuuta 2014

Raksamessuilla opittua, osa 1 - Maalämpö

Maalämpö on maasta saatavaa lämpöä


Hahaa, otsikkohan sen osuvasti kertoo. Mutta on niillä lukuisilla messuilla opittu myös muutama muu asia maalämmöstä. Tässäpä jokunen ajatus, joita itse parhaillaan huomioimme.

Huom! Seuraavat mietinnät perustuvat täysin omiin selvityksiimme ja messukeskusteluihin, joten pesemme kätemme kaikista asiavirheistä :) Emmekä pistä lainkaan pahaksi, jos joku korjaa näitä virheitä tai vinkkaa jotain meiltä oleellisesti unohtunutta. Kiitos ja anteeksi.

Mitä on maalämpö


Perusasiaa maalämmöstä löytää ihan googlettamalla, ja yksinkertaisimmillaan maalämpö on maasta otettavaa lämpöä. Maahan joko porataan kaivo pystysuunnassa (yleensä n. 120-180 metriä) tai maahan kaivetaan laajemmalle ulottuva lämmönkeruupiiri. Jälkimmäinen toimii isolla tontilla tai esimerkiksi järven rannalla, jolloin keruupiiri asennetaan veden pohjaan. Nyt myönnän asiantuntemattomuuteni, sillä keruupiiristä kuulin ensimmäistä kertaa juurikin 10 minuuttia sitten, kun T minulle asiaa valaisi. Oli kyseessä sitten kaivo tai piiri, lämpö saadaan maasta maalämpöpumpun avulla.

Maalämmön kustannukset


Maalämmön perustamiskustannukset liikkuvat noin 16-18 000 euron tietämillä. Hinta koostuu kaivon porauksesta/lämmönkeruupiirin asennuksesta ja maalämpöpumpusta. Kustannus on kova, mutta itse järkeilimme, että pitkällä tähtäimellä kannattavampaa kuin esimerkiksi meillä vaihtoehtona ollut kaukolämpö.

Huomioitavia asioita maalämpöä mietittäessä


Lämmitettävät neliöt
Vaikuttaa pumpun kokoon. Esim. meidän noin 170 huoneistoneliötä varten tarvitaan 6 tai 8 kilowatin pumppu.

Perheen koko
Vaikuttaa lämminvesivaraajaan. Ilmeisesti peruskäytössä meidän 4-henkiselle perheelle pumppuun integroidun varaajan pitäisi riittää. Jos taas tykkää kovin pitkistä suihkuista tai järjestää usein saunailtoja, kannattaa harkita erillistä varaajaa. Olemme päätymässä tuohon integroituun, kun, harmi kyllä, ei niitä saunailtoja nykyisin niin usein järjestetä. Varaajien eroja on sitten mm. se, kauan vesi kestää lämmetä uudelleen. Mitä te jo rakentaneet sanotte? Kiva olisi kuulla kokemuksia integroidusta vs. erillisestä varaajasta.

Onko talo yhdessä vai kahdessa tasossa
Käsi ylös, ketä ärsyttää valuttaa yläkerran suihkusta vettä kunnes se lämpenee. Täällä nousi parikin kättä, joten harkitse kerrosten välisiin putkiin tuplaputkitusta ja erillistä vettä kierrättävää pumppua, jossa lämmin vesi kiertää esim. ajastettuna aamulla ja illalla. Hana auki ja voilà, lämmintä vettä tulee saman tien! Kustannus maksaa itsensä takaisin valuttamatta jäävän veden mukana. Tämä ei ihan suoranaisesti maalämpöpumppuun liity, mutta sen tuottamaan lämpimään käyttöveteen kylläkin.

Kaivon hyödyntäminen kasteluveden ottoon
Laita kaivoa asennettaessa letku ja pumppu, niin saat helposti vettä kukille. Tai ainakin porauksen yhteydessä pohjaveden korkeus ja mahdollisuus tähän kannattaa tarkistaa.

Kaivon etäisyys naapurin kaivosta ja tontin rajasta
Oltava vähintään 15-20 metriä seuraavaan kaivoon ja meidän tapauksessa tontin rajaan 7,5 metriä. Ilmeisesti pienillä tonteilla rajoista voidaan antaa lievennystä, ja mitat kannattaa tarkistaa omasta rakennusvalvonnasta.

Muovihitsaus vs. metalliset liitososat
Kaivon ja taloontuontiputkien liitos kannattaa tehdä ehdottomasti muovihitsaamalla. Liitos on kestävämpi ja vaatii vähemmän huoltoa kuin metalliset osat.

Maalämmön hyödyntäminen viilennyksessä maaviileän muodossa
Voidaan toteuttaa lattialämmityksen, ilmanvaihdon tai erillisen konvektorin kautta. Itse olemme todennäköisesti päätymässä erilliseen konvektoriratkaisuun. Tästäkin kuulemme mieluusti kokemuksia!


Parhaillaan puntaroimme eri toimijoiden välillä ja pian olisi aika laittaa tarjouspyyntöjä matkaan. Mielipiteitä otamme ilolla vastaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdumme kovin, jos kommentoit!