Takassa on hormi

Takka on vihdoin käyttövalmis! Suomen Sisustustakasta hankittu Nordpeis Havanna -kiertoilmatakka näytti pitkään (lue: 7 kuukautta!) tältä:

Jostain kumman syystä muuttotarkastuksessa oli muutolle kaksi ehtoa, joista toinen oli se, ettei takkaa saa polttaa.

Syy, miksi hormi jäi asentamatta oli se, että hormin toimitus myöhästyi hieman ja lopulta se saapui samana päivänä, jona timpurien oli pakko purkaa telineet pois. Muuton jälkeen motivaatio kasata telineet olohuoneen lattialle oli suoraan sanottuna nollissa. Etenkin kun elettiin kesää, eikä takkatuli ollut ensimmäisenä mielessä.

Syksyn ja pimeyden saavuttua tulen polttaminen alkoi kutkuttaa ihan uudella tavalla ja niinpä otimme itseämme niskasta kiinni. No myönnän, Mr T otti, sillä minun suureksi tehtäväksi jäi pitää P1 ja 2 poissa jaloista. Tiedä sitten, kumpi on hurjempaa; oma tehtäväni vai telineillä kuudessa metrissä hormipalojen kera kiikkuminen.

Telineet saimme lainaksi vastaavalta mestarilta ja avuksi ystävät M ja J:n.

Premodul-hormi - helppo asentaa

Myös hormi tuli Suomen Sisustustakasta, mallia Premodul>> ja pisteet helposta asennuksesta; Käytännössä osat vain kasattiin päällekkäin. Yläpohjan läpivientiä helpotti huomattavasti se, että timpurit tekivät sinne aikoinaan valmiiksi hormin mentävän kotelon. Peltikaton läpivienti oli homman haasteellisin osuus, minkä takia ystävä M sai lopulta urakoida täyden työpäivän. Lopputulos näytti oikein komealta:

Hormi asennettuna. Ylhäältä puuttuu vielä peittolevy, joka oli liian pieni  (=ennakkoon tehty aukko liian iso)
ja edestä suojalevy. Lamppujen alle kuuluu puolestaan pöytä.

Vinkki kattopellityksistä

Peltiseppä teki meille mittatilaustyönä piipun ulkopellit ja pellityksen harjalle saakka. Piipun mukana tulleet kattopellitykset olivat nimittäin ihan perusmallia, ja kompromisseja olisi jouduttu tekemään niin asentamisessa kuin tyylikkyydessä. Sama kävi itse asiassa saunan piipun kanssa. Joten jos mahdollista, kannattaa nuo perusmallin kattopellit jättää tilauksesta pois ja teetättää osat suosiolla paikallisella peltisepällä.

Viime perjantaina peltiseppä kävi tuomassa vielä katonrajaan tulevan peittolevyn sekä takan edustan suojapellin. Lasilevy oli pitkään ainoa vaihtoehto, mutta lähinnä aikataulusyistä päädyimme mustaan peltiin. Ajatus oli, että olkoon se siinä ainakin toistaiseksi, mutta mitä enemmän peltiä tuossa katselen, sitä paremmin se minusta siihen sopii. Joten ehkä se on jäädäkseen.

Enää puuttuu takan maalaus, nuohoojan tarkistuskäynti ja ensimmäiset tulet. Tervetuloa talvi!

Artekin Tuoli 66 sai sinisen käsittelyn

Ruokapöytämme tuolipulma ratkeaa vähitellen. Romuritarilta tilattu penkki (>>>) ratkaisi toisen sivun istuintilan, ja tällä viikolla Artekin Tuoli 66 palasi osaksi toisen sivun tuolikimaraa, käytyään läpi värikäsittelyn. Nappasin aikanaan tuolin mukaan lapsuudenkodistani. Silloin se näytti vielä tältä:

Artek Tuoli 66. KUVA: finnishdesignshop.fi

Ensimmäiseen omistusasuntoon Mr Teen kera muuttaessani maalasimme tuolin harmaaksi. Silloin vain maalasimme, sen enempää ajattelematta tai hiomatta. Harmaana tuoli matkasi myös uuteen kotiin:

Vaan uudessa kodissa vaalean harmaa, hiukan sinne päin maalattu tuoli tuntui jotenkin pliisulta. Niinpä päätimme tehdä siitä tehosteväriläiskän muuten hyvin valko-harmaa-musta-puu-väritteiseen olohuone-ruokailutilaan. Olimme jossain vaiheessa napanneet mukaan Tikkurilan Kaunis Koti värilastun nro 14 >>>, jossa sininen L356 on yhdistetty meillä käytettyyn N499 harmaaseen. Koska sininen tehosteväri oli kummitellut mielessä jo pitkään, oli tuolin väri päätetty.

Tällä kertaa halusimme maalausjäljen olevan erityisen hyvä, joten kysyimme tarjouksia käsittelystä paikallisilta puusepänliikkeiltä ja huonekalumaalaamoilta. Kustannusariot olivat 200-300 euroa, mikä johti aika nopeasti "rakas, eiköhän maalata itse" -päätökseen. T otti tuolikäsittelyn iltojen projektikseen, ja näin se tapahtui:

Vaihe 1: Tuoli osiksi ja osista maalit pois hiomalla. Hiontaan T käytti epäkeskohiomakonetta, ihan halvinta mahdollista, Bilteman alle 30 euron konetta, joka toimi tarkoitukseen erinomaisesti. Hyvälaatuiset hiomapaperit (4 euroa/5kpl) tekivät hyvää jälkeä:

Vaihe 2 ja 3: Seuraavaksi T pohjamaalasi osat valkoisella kalustemaalilla, ja sen jälkeen sinisellä Tikkurilan L356 kalustemaalilla. Maalaukseen käytettiin maalikaupan myyjän suosittelemaa hyvälaatuista lakkasivellintä (8 euroa). Myyjän mukaan helpoin tapa pilata maalausjälki on käyttää halpoja yleispensseleitä, joissa harjakset eivät ole tasapitkiä.

Vaihe 4: Jalkojen kahden ja istuinosan sekä selkänojan kolmen pintamaalauskerran jälkeen oli vuorossa tuolin kasaus:

Alkuperäiset ruuvit T vaihtoi mustiksi, mikä antaa tuolille kivan loppusilauksen:

Hiomakone, sininen maali (valkoista kalustemaalia meillä jo oli), lakkasivellin ja ruuvit maksoivat yhteensä noin 55 euroa. Jälki on hyvä ja säästöä tuli parisataa euroa. Kannatti, minkä lisäksi sininen väri(läiskä) on loistava!

Vilpolan koivutapetti

Tuleehan sitä lopulta meillekin, nimittäin koivutapettia. Mutta ei Cole & Sonin Woodsia.

Saunan ja vilpolan, eli saunarakennuksen oleskelu- ja pukutilan, välinen seinä suorastaan huutaa tapettia pinnalleen. Meille saunan, johon on käynti vain ulkokautta, toivetila oli "moderni savusauna" ja mökkisaunamaisuus, joten haluamme hengen jatkuvan myös vilpolassa. Ajatuksissamme päädyimme koivutapettiin jo aikaa sitten, sillä se nenän edessä voi melkeinpä kuvitella vilvoittelevansa mökin kuistilla!

Vaan täydellisen koivutapetin löytäminen osoittautui hankalaksi tehtäväksi. Koivutapetteja löytyy sinänsä vino pino, mutta kaikissa tuntui olevan jotain vikaa: liikaa väriä, liian väritöntä, liian tiheää, liian harvaa, tai jos ei muuta, niin liian kallista. Tapetoitavaa alaa on kuitenkin vajaa 15 neliötä.

Halusin tapettiin ehdottomasti hieman väriä, mieluiten vihreää, jotta talvellakin voi muistella mökkisaunan löylyjä. Ja ratkesihan tämäkin ongelma lopulta.

Vilpolamme tuleva koivikko.
KUVA: seinaruusu.fi

Jostain syystä olin unohtanut katsoa Seinäruusun tarjonnan, josta eräs ystävä aikaa sitten vinkkasi. Googlailu alkoi jo turhauttaa, kun lopulta tajusin mennä oikealle sivustolle, ja sieltähän tuo löytyi, Kozielin Young birch forest. Ja vielä erittäin kohtuulliseen hintaan: 27,50 euroa/rulla. Tarvitsemme kolme rullaa, joten hinnan jääminen alle 100 euroon lämmittää tässä vaiheessa erityisen paljon mieltä.

Koska vilpolan sisustus on vielä täysin vaiheessa ja lattian valtaa tällä hetkellä tuolinmaalausprojekti, en päässyt ottamaan havainnekuvia edes tyhjästä tilasta. Kuvaan tilan tapetteineen sitten aikanaan. Siinä voi tosin hiukan kestää, sillä arvomme vielä, uskallammeko alkaa itse tapetoida perinteistä paperitapettia. Pelästyin Tillin Raksan hermojen menetystä paperitapetin suhteen (>>), ja heiltä nuo raksahommat luonnistuvat kuitenkin hurjan paljon meitä paremmin. Eli säästääkö rahaa vai hermoja, kas siinäpä pulma.


p.s. Blogipäivitysten harventumiseen on luonnollinen selitys: aloitin juuri työt 2 vuoden äitiyslomatauon jälkeen. Uutta arkea opetellaan, mutta onneksi valmiissa talossa. En ymmärrä, miten te niin moni onnistutte projektissa töiden ja arjen ohella. Arvostan.

Mistä iso (mutta edullinen) ruokapöytä?

Ruokapöydästä meinasi tulla pieni stressi, sillä vielä maaliskuussa, viikko ennen muuttoa, google kävi kuumana hakusanoilla "iso, pitkä, leveä ruokapöytä". Koska ruokailutila sen sallii, halusimme pöydän, jonka ympärille saa helposti kymmenenkin syöjää. Leveyttä sai olla vähintään 100cm. Niin ja tyylikäskin sen tuli olla.

Sinänsä isoja ruokapöytiäkin oli tarjolla, mutta hinnat tuntuivat olevan pilvissä. Kunnes sitten eräänä iltana tärppäsi. Nettikauppa Room21:stä lähti tilaukseen Arc220 ruokapöytä>>>. Koko 220x100 ja hinta tarjouksessa toimituskuluineen alle 600 euroa. Nyt kun Romuritarilta tilattu lankkupenkkikin (tarinaa penkistä täällä>>>) on saatu ruokapöydän ääreen, voi pöytää esitellä enemmän. Tässäpä tämä:

Vain tuolit puuttuvat

Pöytä- ja penkkiongelma ratkesivat, mutta tuolien hankinta on vielä vaiheessa. Pöydän ympärille tulee kokoelma erilaisia tuoleja. Kuvassa oleva musta tuoli saa jäädä, Stokken Trip Trap puolestaan väistyä, kun nuorimmainenkaan ei siinä oikein enää suostu istumaan. Takana näkyvä betonijakkara jää, ja lisäksi Artekin aikanaan harmaaksi maalattu tuoli käsitellään uudestaan tilan väriläiskäksi, minkä jälkeen sekin on tervetullut pöydän ääreen. Lisäksi hakusessa on vielä valkoinen tuoli sekä muutama jakkara.

Vepsäläisen betonijakkara ja Artekin uutta värikäsittelyä odottava tuoli ovat osa ruokapöydän kokonaisuutta.

Lankkupenkkiin olemme oikein tyytyväisiä. Penkki ei jousta, vaikka pituutta on 220cm ja väritys sopii niin pöytään kuin lattiaan. Itse asiassa väri on lähes identtinen portaiden askelmien kanssa.

Pöytä ehdittiin jo kertaalleen vaihtaa, kun ensimmäisen mukana tulleet ruuvit tulivat pöytälevystä läpi. Uutta pöytää odotettiin kuukausi, ja hulluinta oli, että sen mukana tulivat kahdet ruuvit: sekä oikeat että ne ylipitkät!?! Tällä kertaa ylipitkät jäivät ruuvaamatta ja pöytä saatiin kasaan. Tykkäämme pöydästä kyllä kovasti. Runko on öljyttyä tammea ja levy laminaattia, joka on helppo pitää puhtaana, vaikkakin pyyhintäjäljet jäävät aika helposti näkyviin. Mutta suositeltavien listalle menee tämäkin. Värejä ja kokoja on muuten saatavilla muitakin.

Ja vaikka suurimmaksi osaksi pöydän ääressä olemme vain me neljä, niin iso pöytä on ihana.

Ruokapöydän lankkupenkki käsityönä Romuritarilta

Tänään saapui kauan odotettu paketti:

Paketin muoto (niin, ja jo tämän jutun otsikko) kertonee, että vihdoin loppui jos minkälaisten tuoliratkaisujen etsiminen ruokapöydän ympärille, kun syöjiä on ollut vähänkään enemmän.

Haussa pitkä ruokapöydän penkki metallijaloilla

Ruokapöytä ja ruokapöydän tuolit kuuluvat siihen kategoriaan, joka on ollut talon osalta vahvana mielessä käytännössä jo ennen kuin kaivuri iski kauhansa tontilla maahan. Halusimme ehdottomasti pitkän ja leveän pöydän, jonka toiselle puolelle tulisi kokoelma erilaisia tuoleja ja toiselle puolelle penkki. Pitkä, tyylikäs lankkupenkki, ehdottomasti metallijaloilla.

Monen illan googlailun tuloksena Mr T sitten törmäsi tähän Antiikkiliike Romuritarin Siberian lankkupenkkiin:

Lankkupenkki Siberian. KUVA: romuritari.fi

Ihastusta ensisilmäyksellä seurasi tarjouspyyntö Romuritarille, ja kun reilun 300 euron tarjous käsityönä tehdystä mittatilauspenkistä tuntui erittäin kohtuulliselta, oli penkki löytynyt. 

Romuritari toteuttaa penkin halutun mittaisena, kansi on Siperian lehtikuusta ja jalat rautaa. Me halusimme penkin ruokapöydän pituisena, joten tilaukseen lähti 220cm penkki. Vaikka tuotanto myöhästyi jonkin verran, oli palvelu todella ystävällistä ja yhteyshenkilömme Katri piti meidät ajan tasalla projektin osalta. Romuritari saa suosituksen jo palvelun perusteella, ja kun penkki tänään avattiin paketista, myös lopputulos on jopa enemmän kuin osasimme odottaa. Innostuinkin kuvaamaan penkin useammasta kulmasta:

Mm. jalkojen paikan sekä reunan värin Romuritari toteuttaa toiveiden mukaan. Reunan olisi saanut myös mustana.

Tilasimme penkin 220cm mittaisena, yhtä pitkä kuin ruokapöytämme on.

Penkin kansi on Siperian lehtikuusta ja jalat tukevaa rautaa.

Nyt kun penkkiongelma on ratkaistu, kehtaa itse ruokapöytääkin esitellä. Sen tarinan kerron seuraavassa jaksossa.

Sisustuksellinen rikkalapio ja blogien voima

Kodissa on oltava yllättävän paljon pakollisia ja tuiki tarpeellisia, vaan usein ulkonäöltään kovin tavallisia ja sisustukseen varsin sopimattomia tavaroita. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa rikkalapio ja -harja. Useimmista on toki saatavilla myös design-versioita, mutta näin raksaprojektin loppuvaiheessa ne nyt eivät vain ihan istu budjettiin. Arvatkaapa siis, oliko ilo ylimmillään, kun jostain blogista kerran bongasimme Annon rikkaharjasetin:

Kodin1:n hinta 29,95, ostohetkellä vielä tarjouksessa 24 euroa ja risat, sai raksabudjetinkin hymyilemään. Ja tätä kehtaa pitää jopa esillä.

Blogeissa on voimaa

Nyt en tosiaan muista, missä blogissa setin aikanaan näimme, mutta ilman teitä kanssabloggaajia olisi tämäkin saattanut jäädä huomaamatta. Teidän muiden blogeista olemme saaneet mielettömän hyviä vinkkejä, sisustuksellisten hankintojen lisäksi tietenkin myös itse raksailuun, joten kiitos teille kaikille, jotka haluatte ja jaksatte tekstistä ja kuvasta toiseen blogejanne päivittää. Viimeisin bongaus on Villa Sundeck -blogista: tästä linkistä>>> löytyvä puutarhaletku- ja telinesetti on jo kirjattu hankintalistalle. Hintaa 23 euroa, mutta ulkonäkö aika lailla niitä vihreitä ja keltaisia letkuja miellyttävämpi. Raksaajan lompakko kiittää.

Korkean tilan lamput ja viisi metriä johtoa

Sähkärimme kävi taannoin asentamassa ruokapöydän lamput, ja vaikka sisustus on vielä kesken, esimerkiksi juurikin lamppujen alla (...), niin pakkohan tämä ilo on jakaa. Siinä ne nyt killuvat, kaksi Vandehegin Golden Sunia ja kovasti niistä tykätään:

Pöydän ääreltä puuttuu vielä suurin osa tuoleista, mutta hei,
kuka tuoleja tarvitsee kun on ihanat lamput!

Lamput asennettiin 80cm pöydän yläpuolelle ja korkeus on näin isoissa lampuissa osoittautunut vallan hyväksi; näkymä ei peity, mutta myöskään niskojaan ei tarvitse taittaa lamput nähdäkseen. Koska johdoille tuli pituutta viitisen metriä, oli sähkäri kaukaa viisas ja asensi johdot ja vaijerit jo raksa-aikana telineiden vielä ollessa paikoillaan (suosittelemme lämpimästi!). Johdon halusimme lamppujen tyyliin sopivana kultaisena, ja sen tilasimme Domus Classicasta >>>, josta saa johtoja metritavarana jos minkä värisinä.

Golden Sunit ja viisi metriä kultaista johtoa.

Kultaa löytyy lamppujen kaveriksi sopivasti muualtakin sisustuksesta:

Kultaiset Auringot ja keittiön kultasävyinen taulu sekä oikealla olohuoneen kultalamppu
(johon olisin voinut vaikka valon sytyttää kuvaa varten, hohhoijaa...)

Eivät siis päätyneet nämä Golden Sunit tori.fihin myyntiin, kuten täällä >>> aiemmin pelkäsin, vaan varsin tyytyväisiä ollaan.

Voiko Ikeasta saada toimivan vaatehuoneen?

Kun uudessa kodissa on kauan haaveiltu luksus, walk-in vaatehuone, on suorastaan synti, jos se vielä muutama viikko muuton jälkeen näytti tältä:

  

Koska budjetti on rehellisesti sanottuna hyvin tiukilla heti talon valmistumisen jälkeen, oli edessä mietinnän paikka: odotammeko ja säästämme muutamia, ehkä useampia kuukausia ja panostamme vaatehuoneen sisustuksessa Elfaan, Sovellaan tai muuhun laadukkaaseen säilytysjärjestelmään, vai tingimmekö laadusta ja marssimme heti Ikeaan? Vaatehuoneen hyödyntäminen ja vihreiden laatikoiden silmissä vilisemiseen kyllästyminen painoivat vaakakupissa sen verran, että totesimme aika yksimielisesti: Ikea here we come. Pari kassillista tarvikkeita ja muutama päivä myöhemmin sama kuva näyttää tältä:

Liiallista muutosta välttääksemme säästimme sentään yhden vihreän laatikon

Vaatehuone Ikean Algot-järjestelmällä

Vaatehuoneen toteutimme Ikean Algot-järjestelmällä, joka vastaa periaatteeltaan Elfan ja Sovellan ratkaisuja: seinään kiinnitettäviin kiskoihin lisätään oman mielen mukaan tankoja, verkkokoreja, housuripustimia, hyllyjä tms. Porakammoisille on saatavilla myös lattialle sijoitettavia kokonaisuuksia, kuten kuvassa vasemmalla:

Saako Ikeasta toimivan vaatehuoneen? Ja millä hinnalla.

Vastaus otsikon kysymykseen on: saa, jos hieman lenksuvat verkkokorit tai muutama ei-niin-viimeistelty hyllyreuna eivät häiritse. Meidän tarpeisiin Algot sopii vallan mainiosti, ja asennuskin oli helppoa. Kuvissa näkyvien kokonaisuuksien lisäksi ikkunan vastaisella seinällä on kaksi riviä vaatetankoja, ylähyllyt sekä housuripustin. Hintaa huoneelle tuli noin 300 euroa. Ei lainkaan paha hinta jokapäivä käytössä olevista, arkea helpottavista ratkaisuista.

Ensimmäinen huonekaluostos: Wave-vuodesohva

Noniin, sisustus alkakoon! Nyt on nimittäin hankittu ensimmäinen huonekalu uuteen kotiin. Tämän kunnian sai saunan vilpolaan tuleva Wave-vuodesohva:

Wave-vuodesohva, KUVA: asko.fi

Hankinta tehtiin vain ja ainoastaan rakkaudesta yökyläilemään tulevia ystäviä kohtaan. Vaikutusta ei tietenkään ollut Askon viime viikon plussakorttitarjouksella eikä varsinkaan kaupassa odottaneella yllätyksellä:

Wave-sohvasta oli kerran asiakkaalla käynyt kappale kunnon tarjouksessa ja vielä oikean värisenä. Hieman meitä oli mietityttänyt, millaisessa kunnossa sohva pysyy, kun siinä kuitenkin istuskellaan myös märkä pyyhe ympärillä, vaan nytpä ei sitä tarvitse niin mietiskellä: tällä hinnalla sohvan kestävyyttä uskaltaa pari vuotta kokeillakin.

Ainakin yösija vieraille on nyt taattu, ihan pari muuta hankintaa jäi vielä odottamaan.

Parkettirakkaus romahti

Jos jostain asiasta tässä raksavalintojen viidakossa olen ollut varma, niin löytämästämme ”rakkautta ensisilmäyksellä” -parketista. Lokakuussa päivätyssä postauksessa (täällä>>>) hehkutin Parketti-Romanoffilta löytynyttä tsekkiläisen ESCO:n Karel IV-parkettia: harmaata, vanhan lattian näköistä, valmiiksi kolhittua, karheapintaista ja juuri meidän makuun tehtyä tavaraa.

Kuvassa parketti näyttää paljon tummemmalta kuin luonnossa.

Samaisessa postauksessa on väliotsikko ”Älä nuolaise ennen kuin…”. No eipä olisi pitänyt nuolaista ei.

Suomi liian kylmä maa rakkaudellemme

Olimme ensimmäiset, joille Romanoffin myyjä teki ko. parketista tarjouksen. Suomalaiset kun eivät oikein ole lämmenneet Euroopassa suosittuun lattiatyyliin kolhuineen ja karheuksineen. Neliöhinta oli  muutaman euron alle 80, ja päätimme että se saisi mahtua budjettiimme. Parketin rinnalle valitsimme yläkertaan Romanoffilta tarjouslaminaatin huimaan 9,90 euroa/neliö hintaan. Laatat näihin sopiviksi, sisustussuunnittelijalta hyväksyntä yhteensopivista materiaaleista ja voilà, pintamateriaalit check.

Vaan sitten ennen joulua tuli puhelu Romanoffin myyjältä. Kun puhelu alkaa sanoilla ”Oletko pahassa paikassa, ja mieluiten ehkä istumassa” ei voi odottaa kovin hyvää sisältöä. Onneksi kyse oli sentään vain parketista! Escon kanssa oli ollut jos minkälaista selvittelyä, mutta lopullinen takaisku oli parketin mahdollisesti liian suuri kosteusprosentti Suomen olosuhteisiin. Vaikka todennäköisyys oli pieni, Romanoff ei halunnut myydä meille lattiaa, joka saattaisi ensi talvena alkaa liikaa elää.

Loistavaa palvelua Parketti-Romanoffilta

Romanoffin myyjä teki kyllä kaikkensa löytääkseen meille vastaavan parketin. Meille teetätettiin mallipalasta mukailtu pinta ja väri muutamallakin eri valmistajalla. Myyjä lähetti kuvia ja mallipaloja ja piti meidät koko ajan ajan tasalla. Iso kiitos tästä! Aika monen mallin jälkeen lähimmäksi pääsi Timberwise. Mutta vaikka Timberwisen parketti oli hieno, olimme ihastuneet nimenomaan Escon parketin pintaan ja koloihin sekä väriin. Kolot tästä mallista puuttuivat, eikä värikään ollut täysin sama, joten päätimme, ettemme tee kallista kompromissia, vaan vaihdamme parketin laminaattiin.

Koska kaikki laatat oli valittu parketin mukaan, alkoi suuri ”sen oikean laminaatin” metsästys. Se onkin oma tarinansa, josta lisää piakkoin. Paljastetaan kuitenkin, että se oikea löytyi, ja meille on tulossa aivan ihana lankkulaminaattilattia.

Suorastaan dramaattisia käänteitä täynnä tämä raksaaminen ;)

Kurkistus valmiisiin pintoihin

Reilu kuukausi sitten kirjoitin jutun otsikolla "Ensimmäiset laatat seinillä>>>". Talolla on tapahtunut sen jälkeen valtavasti nimenomaan pintojen osalta. Huomioikaa muuten sanavalinta "talolla on tapahtunut". Se tuli sen enempää miettimättä, sillä kyllä raksa tai tontti tuntuu koko ajan enemmän ja enemmän talolta. Mutta niitä pintoja siis:

Kaikki laatoitukset vilpolaa lukuunottamatta on nyt tehty.

Kodinhoitohuone ja alakerran wc saivat lattiaan ja yhteen seinään Cello Rock Antrasiitti 10x10 -laattaa. Muuten seinät ovat valkoista (Tikkurilan Paperi F497) maalia. Olisin ehkä voinut lakaista ja siirtää raksajakkaran pois ennen kuvaamista, huoh.

Vasemmalla alakerran wc, peili upotetaan laattaan.
Yllä kodinhoitohuoneesta osa ja alla tuo Cello Rock antrasiitti.

Yläkerran vessojen sekä suihkun lattiat ja ikkunaseinät ovat samaa Cello Rock Antrasiitti 10x10 -laattaa ja muut seinät Byggmaxin Damasco vanilja beige 30x60 -laattaa. Katto paneloitiin valkoiseksi.

Vasemmalla yläkerran vessoista poikien wc. Keskellä läpileikkaus poikien wc-suihku-vanhempien wc -kombinaatiosta. Oikealla Cello Rock Antrasiitti ja Damasco Vanilja Beige.

Saumalaastiksi Cello Rockiin olimme jo valinneet Kiillon tummanharmaan (44), mutta timpurimme hälytti minut saumauksen aloitettuaan katsomaan, tuleeko saumasta kuivuessaan liian vaalea. Ja niinhän siitä oli tulossa. Rinnalle laitettiin Kiilto Hiilenhermaata (48), mutta se oli puolestaan liian tumma. Ei muuta kuin RTV:lle vaihtamaan Kiilto Ardexin Basaltti-sävyyn, joka toimii erinomaisesti. Iso kiitos taas timpureille, jotka näkevät, eivätkä vain tekevät!

Vasemmalla Kiilto tummanharmaa 44 ja Kiilto hiilenharmaa 48,
jotka saivat väistyä oikealla näkyvän Ardex Basaltti -saumalaastin tieltä.

Saunan pesutilan lattiassa ja yhdellä seinällä on Pukkilan Arc Grafite 10x10 -laatta. Sävy on Celloa vaaleampi, joten Kiillon Tummanharmaa sopii siihen, etenkin kun kattoon tulee samaan taittavaa Siparilan helmiäisharmaa struktuuripaneelia. Tai näin ainakin perustelemme itsellemme tuon aavistuksen liian vaalean sauman... Muuten pesutilan seinät on laatoitettu K-Raudan perusvalkoisella 30x60-laatalla.

Saunan pesutilan laatoitusta. Suihkujen väliin muuraukseen jätettiin aukko pesuaineille.
Keskelle tulee vielä lasihylly.

Kaikki seinät on maalattu paljon puhutulla (pohdintaa vaikkapa nyt täällä>>>) Tikkurilan Paperi F497 -valkoisella, paitsi keittiön tehosteseinä harmaalla Tikkurilan Basaltti N499:llä. Kuvassa näkyy myös juuri laitettu keittiön (eteisessä sama) Freedom Antracite 33x33 -laatta, Pukkilasta sekin.

Myös porrasseinä on samalla Basaltti-harmaalla, mutta tehty Tikkurilan Tunto hieno -maalilla. Sen toteutuksesta myöhemmin lisää vielä erikseen. Alla pieni vilautus.

Mitä sitä portaita vaihtamaan, raksaversiossa on särmää!

Saunan ja vessojen katot paneloidaan, muuten katot on pääosin ruiskumaalattu valkoisiksi, paitsi saunan vilpolan katto on maalattu Basaltti N499-harmaalla ja korkean tilan kattoon on asennettu Konto akustiikkalevyt. Akustiikkalevyjen asennuksesta kerron vielä erikseen tuonnempana, mutta täytyy sanoa, että alkuun hieman epäilin niin väriä kuin levyjen sisustuksellista sopivuutta, mutta nyt täytyy sanoa, että todella kauniit ovat!

Myös sähkäri on paiskinut töitä. Esimerkiksi pistorasiat ja valokatkaisijat on jo asennettu. Alakertaan valitsimme antrasiitin väriset, yläkertaan valkoiset.

Näin kun sen kuvien kera kirjoittaa, niin huh huh, kuukaudessa tapahtui aika todella paljon. Ties monennenko kerran tämän sanon, mutta meillä on vaan ihan parhaat timpurit. Ja sähkäri. Kiitos Jussi, Mika ja Petri!

Tikkurilan Maalilinja avuksi: F497 Paperi vai S503 Lumikko

Voi tätä mietinnän ja päätösten määrää. Meille tulee paljon valkoista seinäpintaa, ja väriksi olimme sisustussuunnittelija Helena Karihtalankin opastamina jo valinneet Tikkurilan F497 Paperi -sävyn. Kirjoitin aiemmin (täällä>>>) murretun valkoisen ongelmasta; se saa helposti karmit ja listat näyttämään kellertäviltä. Paperi puolestaan on sävynä lämpimämpi ja uskoimme jo olevamme kuivilla vesillä sen kanssa, etenkin kun monessa blogissa on päädytty suht hyvällä menestyksellä Paperiin.

Mutta, mutta. Jottei tämä liian helpoksi menisi, timpurimme ilmaisivat tässä eräänä päivänä huolensa meidän karmien valkoisen ja paperinvalkoisen ristiriidasta; he pelkäävät, että Paperikin saa meillä olevat karmit liikaa kellertämään. Jälleen iso kiitos timpureille, jotka kantavat huolta yllättävistäkin asioista! Ihania ovat, kun työnsä lomassa pohtivat meille parhaita ratkaisuja. Paperin sijaan he suosittelivat Tikkurilan S503 Lumikko -sävyä. Voi kääk, näin avautui jo yksi klousattu päätös.

F497 Paperi ja S503 Lumikko. KUVAT tikkurila.fi

Kävin sitten katsomassa toisen timpureistamme luona, miltä tuo Lumikko seinissä näyttää. Sävy oli muuten oikein hyvä, mutta joissain huoneissa valkoinen taittoi minun silmissäni selvästi sinivihreään. Mutta karmit eivät kellertäneet. Menneen viikonlopun sitten pähkäilimme asiaa, maalasimme yhden olohuoneen ikkunavälin testiksi molemmilla, vertailimme ja googlasimme. Ennen lopullista päätöstä Mr Teen mieleen juolahti vielä yksi oljenkorsi: soitetaan Tikkurilan maalilinjalle!

Tikkurilan Maalilinja, kuinka voin auttaa

Tuo vastaustapa taisi kyllä aikanaan kuulua Omo-infolle, sinnekin joskus olen pirauttanut. Mutta tänään sitten näppäilin Maalilinjan numeron ja kyllä kannatti soittaa. Ystävällinen asiakaspalvelija kävi perinpohjin läpi Paperin ja Lumikon ominaisuudet, ja tässäpä ne ovat tiivistettyinä:

F497 Paperi

• Paperi sointuu huonommin listavalkoisen kanssa, eli kellertävyys on selvempää
• Muuten Paperi on helppo valkoinen, eli 
• se ei ole yhtä herkkä valon vaihtelulle, ts. väri säilyttää sävynsä eri valaistuksissa
• ja se on helpompi kumppani muille väreille, oli sitten kyse sisustuksesta tai tehosteväreistä

S503 Lumikko

• Lumikko sopii paremmin listavalkoisen kanssa
• Lumikonvalkoisessa on mukana aavistus sinertävää (vai oliko se nyt sinivihreää), ja tietyissä valoissa (etenkin lämpimämmässä) sinertävyys/vihertävyys korostuu. (Silmäni eivät siis valehdelleet!)
• Koska Lumikko on lämpimämpi väri, se voi tiettyjen värien rinnalla näyttää jopa ns. eltaantuneen kellertävältä, eli siltä kuin seinät olisivat ajan saatossa kellertyneet

Maalilinjalta sain vielä yleisiä vinkkejä valkoisen valintaan:

• Jos sisustus on modernia ja "tyhjää", karmit korostuvat, kun silmä ei kiinnity muuhun
• Värin ja sen sävyjen näkeminen riippuu myös katsojan oman silmän väritarkkuudesta

Ja lopullinen valkoinen valintamme on...

F497 Paperi. Otamme mieluummin riskin ikkunakarmien kellertävyydestä kuin seinien näyttämisestä kellertäviltä, tai sinertäviltä/vihertäviltä. Kahdesta pahasta valitsimme sen pienemmän pahan. Lisäksi Maalilinjalaisen mukaan Paperi ja tehostevärimme N499 Basaltti ovat näistä parempi pari. Ja hei ihan oikeasti: en usko, että kukaan meidän lisäksemme kiinnittää asiaan huomiota. Paitsi kaikki vieraamme nyt tämän luettuaan.

Joskus nämä raksavalinnat tuntuvat vähän hiusten halkomiselta.

Ainiin, Tikkurilan Maalilinjan puhelinnumero: 0108608600. Avoinna arkisin 8-19.

Lupa hullutella

Tähän asti värivalintamme pintamateriaaleissa ovat olleet melko hillittyjä; harmaata, valkoista... rajuimpana jopa jotain ruskeaan ja beigeen viittaavaa. Ajatus on, että väriä tuodaan sitten sisustusmateriaaleilla, jotka ovat niihin kyllästyttyämme helpommin vaihdettavissa. Mutta on talossa sentään yksi paikka, jossa aiomme irroitella: saunan pienen pieni wc!

WC joka säväyttää

Saunarakennuksen wc on tosiaan pieni, 1,2m2. Jo alusta alkaen Mr T päätti (ja minä hyväksyvästi nyökkäilin), että sisustuksesta tehdään jotain erikoista. Olkoon se talomme paikka, jossa vieras yllättyy, ihastuu tai kauhistuu. Nyt olisi sitten aika päättää, miten.

Teellä on ollut vahvimpina mielessään sarjakuvateema. Seinille Marvelia, jotain tähän tyyliin:

Itse en tästä ihan innostu, ei tosin sen takia, että pelkäisin vessakäyntien venyvän pitkiksi lukuhetkiksi. Minusta wc-käynti olisi kivempi tehdä vaikka merenpohjassa istuen, esimerkiksi täällä:

KUVA täältä>>

Seuraavaan ihastuimme puolestaan molemmat, heikompia jo huimaisi:

KUVA täältä>>

Valokuvatapetti, omasta tai valmiista kuvasta, tuo lähes rajattomia vaihtoehtoja. Miltä tuntuisi esimerkiksi suorittaa rauhallinen istunto keskellä Broadwaytä tai merimaisemassa, kun seinät tapetoisi toisella näistä:

KUVAT täältä>>

Valokuvatapetteja tarjoaa esimerkiksi photowall.fi>>. Sen sijaan erikoisempia laattoja on huomattavasti vaikeampi löytää. Ainakin Decoprintit>> tekee laattoja omista kuvista, mutta hinta pomppaa pilviin, kun 30x30 laatta maksaa 50 euroa kappaleelta.

Saa nähdä, mihin sisustukseen saunan wc:ssä päädymme. Hurjaa, että muutaman kuukauden päästä senkin päätöksen näkee jo livenä.

Sisustussuunnittelija Helena Karihtalaa tapaamassa: pintamateriaalit valittu

Interior Design Helena Karihtalan vinkit, osa 2

Planiatalo-sopimukseemme kuului tapaaminen sisustussuunnittelija Helena Karihtalan kanssa. Jaoimme tapaamisen kahteen osaan, joista ensimmäisen pidimme kesäkuussa (täällä>>> juttua siitä) ja toisen tässä taannoin. Toisen tapaamisen tavoite oli erityisesti saada vahvistus valitsemiimme pintamateriaaleihin ja väreihin sekä vinkkejä toimiviin kodinhoitohuone- ja vaatehuoneratkaisuihin.

Värimaailma: harmaata ja hiekkaa

Tässäpä sitten tuleva värimaailmamme ja valitut materiaalit.

Keittiö, eteisen ja keittiön laatta sekä alakerran parketti ja yläkerran laminaatti

Vasemmalla ylhäällä keittiön Puustellia, vieressä Pukkilan Freedom Antracite (KUVA>>), vasemmalla alhaalla Esco Karel IV -parketti (KUVA>>) ja vieressä Ellet-laminaatti (KUVA>>)

Keittiöön tulee jo aiemmin esitellyt Puustellin materiaalit: harmaata, ruostetta ja valkoista. Keittiön ja eteisen laataksi valikoitui Pukkilan Freedom Antracite 33x33. Alakerran parketiksi löysimme "rakkautta ensi silmäyksellä" -parketin Esco Karel IV Smoked White ja yläkerran laminaatiksi valitsimme parkettiin sopivan Ellet Trend Oak Greyn. Parkettirakkaudesta joudumme luopumaan sen Suomeen sopimattoman kosteusprosentin takia, mutta elämme vielä toivossa saada vastaavanlainen parketti. Siitä lisää, kunhan asia ratkeaa.

Kodinhoitohuone, wc:t ja kylpyhuone

Ylhäällä Cello Rock Antrasiitti 10x10 (KUVA>>) ja Byggmaxin Damasco vanilja beige 30x60 (KUVA>>), alhaalla mallikuva 10x10-laatan nousemisesta seinälle (KUVA>>)

Alakerran ja yläkerran wc:iden sekä yläkerran kylpyhuoneen lattiaan tulee Cellon Rock Antrasiitti 10x10-laatta ja sama laatta nousee näissä tiloissa yhdelle seinälle, kuten tuossa kuvassa (joka ei muuten kuvaa kylppäriämme väreissä tai tyylissä :) ). Sama laatta tulee myös kodinhoitohuoneen lattiaan. Alakerran wc jätetään muilta kolmelta seinältä maalille, ja yläkerran kosteiden tilojen seinille tulee puolestaan Byggmaxin huimat 11,95 euroa/m2 maksava 30x60 hiekan värinen Damasco vanilja beige.

Sauna ja vilpola

Vasemmalla Pukkilan Arc- ja oikealla Barc-laatta (KUVAT>>)

Saunan ja pesuhuoneen lattia laatoitetaan Pukkilan Arc Grafite 10x10:llä. Pesuhuoneessa laatta nousee jälleen yhdelle, saunan vastakkaiselle, seinälle. Vilpolaan olimme jo kovaa vauhtia laittamassa laminaattia, mutta koska tilassa kävellään paljon märillä jaloilla, päädyimme lopulta Pukkilan Barc-uutuusmalliston 60x60 laattaan, sävynä Arc Grafiten kanssa toimiva Antracite.

Maalit samalta värikartalta

Helena valitsi meille myös sisäseinien ja sisäovien sävyt. Tämän avun merkityksen ymmärsimme vasta myöhemmin; joko olisimme valinneet sen perus maalarinvalkoisen (lue täältä>>, miksi tämä on huono ratkaisu!) tai sitten olisimme viettäneet tunteja värikarttoja tutkiskellen. Seinät meillä tulevat pääosin Tikkurilan Tunne-värikartan valkoisella F497 Paperi -sävyllä. Lisäksi muutama tehosteseinä sekä sisäovet tulevat samaisten Tunne-värien harmaalla N499 Basaltti -sävyllä. Helenan vinkki oli, että väreissä voi hyvin yhdistellä aste-eroja tummuudessa, mutta ne on hyvä valita samalta värikartan osalta.

Idea vessaan

Saimme jälleen paljon hyviä vinkkejä ja ajatusta kalustesijoittelusta, mutta päätän superpitkän tekstin yhteen vinkkiin, jonka itse aiomme toteuttaa:

KUVA>>

Hieman erilaista näyttävyyttä ja yhteensopivuutta saadaan, kun peilin tausta jätetään laatoittamatta ja peili upotetaan laatan tasoon. Kuva on Helenan suunnittelemasta Loiste-kalustemallistosta. Myös nuo hyllyt peilin päällä ovat hauska idea, toteutukseen menee sekin.

Pohjapiirros: yläkerran lastenhuoneet ja wc:t

Blogin Pohjapiirros-välilehdellä talomme on näyttänyt kovin vaillinaiselta jo pitemmän aikaa. Pohjapiirros on luonnollisesti ollut tiedossa jo pitkään, onhan talossa jo sisätyöt käynnissä. Alkuperäinen ajatus oli esitellä pohja huone kerrallaan, jotta saamme tarvittaessa hyviä vinkkejä huoneisiin, mutta paha niistä vinkeistä on ottaa opiksi enää sitten, kun talo on valmis! Jotenka eteenpäin, kuten mummokin lumessa sanoi. Tässä yläkerran loput huoneet: lastenhuoneet, wc:t ja kylpyhuone.




Yläkerran makuuhuoneet ja wc:t. Kuvasta puuttuvat portaat ja kulku huoneisiin :)

Lastenhuone on tarkoitettu lapsille

Meillä on muuttohetkellä 4- ja 1,5-vuotiaat pojat. Jos emme halua olla koko ajan kieltämässä, valvomassa ja siivoamassa, on sisustuslehtien harmoniset lastenhuoneidyllit jossain määrin unohdettava ainakin muutamiksi vuosiksi. Tämä ei tietenkään tarkoita, että lastenhuoneiden pitäisi olla tylsiä! Nyt siis kaikki esimerkit avuksi, miten tehdä lastenhuoneista mieluisat niin vanhempien silmälle kuin lasten leikeille.

Kun pojat kasvavat, he saavat molemmat omat huoneensa, mutta vielä useamman vuoden toinen makuuhuone on pääosin nukkumista ja toinen leikkimistä varten.

Lasten makuuhuoneen tärkein tavoite

...on nukkuminen. Nukkuminen omassa huoneessa, omissa sängyissä, omassa rauhassa (viimeisen voisi vaihtaa "vanhemmat lapsilta rauhassa"). Viimeinen vuosi on meillä ollut nukkumisjärjestelyjen hulabaloota. Samassa huoneessa, jopa samassa sängyssä, on nukkunut vaihtelevasti 2-4 henkilöä. Olemme perustelleet tätä Mr Teen kanssa sillä, että ensin oli pikkuveljen syntymä, sitten muutto ja taas muutto ja pian vielä yksi muutto ennen oman kodin valmistumista. Vaan sinne tehdäänkin sellainen makuuhuone lapsille, että nukkumista suorastaan odottaa! Niin varmaan, tiedän jo aika monen ajattelevan, mutta unelmissa on hyvä elää.

En muista, mistä lehdestä seuraavan kuvan kerran nappasin, mutta minusta idea oli ihana! Lapset samassa sängyssä kuin isossa pinnasängyssä.

Kuva otettu jostain sisustuslehdestä.

Meillä ongelma taitaisi olla se, että pojat pyörivät yön aikana 360 astetta, joten turva toisesta muuttuisi ehkä häiriöksi. Sitäpaitsi Pee 1 on jo ilmoittanut haluavansa kerrossängyn, koska parhaalla kaverillakin on. Lastenhuoneet ovat kooltaan noin 9m2, joten kerrossänky on ihan hyvä ratkaisu jo tilankin puolesta. Vaan siitäkin olisi kiva tehdä hieman erilainen. Miten olisi esimerkiksi joku näistä:

Kuvat täältä: ylhäällä 1 ja 2, ylhäällä 3, alhaalla

Lasten leikkihuoneessa leikitään

Koska toinen huone sisustetaan nimenomaan leikkimistä varten, siksi mielestäni siellä pitää olla:

• tarpeeksi tilaa leikkiä
• leluja luonnollisesti, mutta samalla
• tarpeeksi tilaa mielikuvitukselle
• ei liian arkoja materiaaleja

Esimerkiksi seuraavat olisivat kivoja ideoita, 9 neliöön ideat pitääkin saada seinille:

Kuvat täältä: kiipeilyseinä, puolapuut, piirtoseinä Jyväskylän Asuntomessuilta.

Näistä voi olla kahta mieltä. "Ihanaa, lapset saavat kiipeillä ja piirtää seinään ihan luvallisesti!" tai "Sieltä ne tippuvat ja loukkaantuvat ja luulevat pian, että joka seinään voi piirtää." Itse kuulun vielä tuohon ensimmäiseen ajattelutapaan, katsotaan vuosi muuton jälkeen, jos nämä toteutuvat...

Yläkerran vessat ja kylppäri

Jotta koko perhe ei taistele aamulla samoista vessavuoroista, on ylhäällä vessoja kaksi: omansa vanhemmille ja pojille. Näitä yhdistää suihku. Suihkutilaa pienennettiin, jotta vessoja saatiin isommiksi, sillä yllättävän paljon niihinkin kertyy tavaraa ja säilytystilalle on tarvetta.


Ideointi on kivaa, saa nähdä, mikä kaikki päätyy lopulliseen kotiin!